|
|
Tietopaketti
Mongolia
Mongolia rajoittuu pohjoisessa Venäjän Federaatioon ja idässä, etelässä ja lännessä Kiinaan. Sen pinta-ala on 1,56 milj. neliökilometriä ja asukasluku on 2,5 milj. (1996). Mongolia on siis yksi maapallon harvaan asutuimmista maista. Asukastiheys on pohjoisessa 2 henkilöä neliökilometrillä, mutta etelässä se on vähemmän kuin yksi henkilö neliökilometrillä. Pääkaupunki Ulaanbaatar ( yli 600 000 asukasta), entinen Urga, perustettiin 1600-luvulla ja se on Mongolian hallinnollinen keskus. Pääkaupungin lisäksi Mongoliassa on 21 hallinnollista provinssia. Virallinen kieli on mongoli. Kansalliset juhlapäivät ovat 11.7. ja 26.11. Mongolian rahayksikkö on tugrik ja yksi tugrik on 100 mongoa.
Luonto
Mongolia on kauttaaltaan ylänköä, joka on pohjois-eteläsuunnassa 1250 km ja ulottuu Siperiasta Gobin aavikolle sekä itä-länsisuunnassa 2400 km, Suuresta Hinggan-vuoristosta Mongolian Altaille. Maan itäosa on eroosion kuluttamaa, kumpuilevaa vuoristoaluetta ja länsiosa on suurimmaksi osaksi korkeaa vuoristoa. Korkeimmat huiput (4 356 m) ovat lännessä Mongolian Altailla. Mongoliassa on erittäin mantereinen, kylmätalvinen ja vähäsateinen ilmasto. Talven keskilämpötila on - 20 =B0 C ja lämpötila voi olla jopa - 50 =B0 C. Kesät ovat lämpimiä ja keskilämpötila on + 25 =B0 C, korkeimmillaan jopa + 40 =B0 C. Sademäärä on pohjoisessa 30 - 40 cm, keskiosissa 20 cm ja etelässä alle 10 cm. Järviä Mongoliassa on noin 4000, mutta niiden yhteinen pinta-ala on vain hiukan yli 1 % maan kokonaispinta-alasta. Mongolian kasvillisuus on vyöhykkeinen, pohjoisessa on taiga ja sen eteläpuolella metsäaro-, aro- ja aavikkovyöhykkeet. Eläimistöstä ansaitsee tulla mainituiksi tiukasti suojellut lumileopardi, mongolianhevonen, villikameli, mongolilainen puoliaasi, ja saiga-antilooppi.
Väestö
Mongoleja on 85 % väestöstä. Etnisinä vähemmistöinä ovat turkinsukuiset heimot, kiinalaiset ja venäläiset. Pääuskontona on lamalainen buddhalaisuus. Ennen lamalaisuuden hävittämistä v. 1932 noin 40 % miespuolisesta aikuisväestöstä oli munkkeja. Yleinen kouluvelvollisuus on 8. - 14. ikävuoteen. Mongoliassa on 8 korkeakoulua, joista ainoastaan Ulaanbaatarissa oleva on yliopisto.
Talous ja liikenne
Tärkein elinkeino on paimentolaisuuteen perustuva karjatalous (naudat, lampaat, vuohet, kamelit ja jakit). Intensiivinen maatalous on mahdollista ainoastaan jokilaaksojen terasseilla. Maa- ja kallioperän rikkaudet ovat vielä osaksi löytämättä. Mongoliassa on rusko- ja kivihiili, kupari-, molybdeeni-, wolframi-, sinkki-, mangaani- ja rautamalmia. Viime aikoina on löydetty myös öljyä, mutta sen rikkipitoisuus on varsin korkea. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat elintarvike-, tekstiili-, nahka- ja rakennusaineteollisuus. Rautatieverkko on 1 423 km, tieverkko 75 000 km ja siitä on ympärivuotisessa käytössä 10 000 km. Ulaanbaatarissa on kansainvälinen lentokenttä.
Historia
Ulko-Mongolia julistautui v. 1911 riippumattomaksi Kiinasta, ja valtion päämieheksi tuli maan lamalaisten hengellinen johtaja Bogdo gegen. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen kuohuissa kiinalaiset miehittivät Mongolian uudelleen v. 1918 - 19, mutta balttilaisen kenraalin Roman von Ungern-Sternbergin johtama valkoinen armeija karkotti heidät v.1920 - 21. Valkoisten ja kiinalaisten ryhmien hirmuhallinto sai mongolit pyytämään apua Neuvostoliitolta, ja puna-armeijan ja kansansankarin S=FChbaatarin johtamien mongolialaisten partisaaniosastojen yhteistyöllä valkoiset karkotettiin. V. 1921 valtaan nousi " Mongolian kansan vallankumouspuolue ", joka julisti maan 26.11.1924 kansantasavallaksi. Uusi valtio solmi läheiset suhteet Neuvostoliittoon. V. 1945 Mongolia yhtyi toiseen maailmansotaan Neuvostoliiton puolella Japania vastaan. Kiina tunnusti Mongolian itsenäisyyden 5.1.1946. V. 1950 solmittiin Kiinan ja Neuvostoliiton välillä Mongolian itsenäisyyden takaava sopimus. Neuvostoliiton ja Kiinan erimielisyydet 1960-luvulla lisäsivät Mongolian strategista merkitystä Neuvostoliiton liittolaisena. Mongoliasta tuli v. 1961 YK:n jäsen ja diplomaattisuhteet Japanin kanssa solmittiin v. 1972. Joulukuusta 1989 maaliskuuhun 1990 oli Mongoliassa mielenosoituksia demokraattisen muutoksen puolesta, presidentti J. Batmunk ja pääministeri D. Sodnom luopuivat vallasta, ja 1990 heinäkuussa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Uusi markkinatalouteen pohjaava perustuslaki annettiin heinäkuussa ja ratifioitiin marraskuussa 1991, ja tuli voimaan helmikuussa 1992. Valtion viralliseksi nimeksi tuli samalla Mongolia. Kesäkuussa 1992 olivat parlamenttivaalit, jotka voitti yli 70 vuotta hallinnut Mongolian vallankumouksellinen kansanpuolue. Nykyinen presidentti on entisiä kommunisteja edustava N. Bagabandi.
Poliittinen systeemi
Tasavalta, jonka presidentti valitaan suoraan 4 vuodeksi ja kansanedustajat 6 vuodeksi. Suurimmat puolueet ovat Mongolian vallankumouksellinen kansanpuolue, Mongolian demokraattinen puolue ja Mongolian sosiaalidemokraattinen liike.
Tutkimus
Mongolikielten tutkimuksen perustajia ovat olleet suomalaiset M. A. Castrén ja G. J. Ramstedt, joka laati ensimmäisen mongolin kieliopin. Muita merkittäviä tutkijoita olivat maantieteilijä J. G. Granö ja kansatieteilijä Sakari Pälsi.
| | smsadmin, lokakuu 16. 2002 |
|
|
Seura
