|
|
Luostarimatkalla
Henrik Helenius
Jäsenlehdestä 2/2002 (artikkeli julkaistu ruotsin kielellä Löntagaren-lehden numerossa 6, 24.6.2002)
Käännös Jertta Ratia
Keskiyö Mongoliassa. Autiomaakylässä Amarbayasgalantin buddhalaisluostarin kupeessa myrsky nostattaa ilmaan kellanruskean utuisen pölypilven. Sähkölangoista kuuluu kammottava ulvonta. Himmeässä valossa erottaa hädin tuskin lähimmän naapuritalon tummat ääriviivat. Valon ja varjon öinen leikki luo merkillisiä fantasiakuvia demoneineen ja kummituksineen, jotka kiitävät ilman halki.
Seuraava aamu kylpee auringonpaisteessa. Ympäröivät vuoret vaihtavat lakkaamatta väriä pilvien liikkeiden mukaan. Ilma on syksyisen kuulas ja ohut, sillä olemme ylätasangolla.
Naapuritalon edessä ruohikolla harmaantunut mies harjaa tarmokkaasti hampaitaan. Ulkomaalaisia vieraita ei tule joka päivä, joten hän tervehtii ystävällisesti ja uteliaasti. Venäjänkieliset lausahdukset saavat olla yhteisenä kielenämme.
- Suomalainen ammattiyhdistysjournalisti, sepä hyvä, hän sanoo, kun esittelen itseni.
Käy ilmi, että hän on nuoruudessaan käynyt sekä Murmanskissa että Arkangelissa. Lyijykynällä hän piirtää Suomen kartan valkeaksi maalatulle ikkunalaudalle. Hänen näkömuistinsa on ällistyttävän tarkka.
- Tästä kulkee rautatie Pietarista Helsinkiin, hän näyttää kynällä.
Kaukana kaikesta
Amarbayasgalant on kaukana kaikesta. Lähimpään kaupunkiin on monen tunnin automatka suunnattomien asumattomien ruohotasankojen yli.
Luostarikylässä laiduntaa ystävällisiä lehmiä ja villavia jakkeja, joiden lauma tuo mieleen muinaisten aikojen eläimet. Muuan mies ratsastaa mongolien vuosisataiseen tapaan miltei pystyasennossa kannustaen koko ajan hevostaan.
Nainen nimeltä Shiiter Altantsetseg, ystävien kesken Altan, on järjestänyt tämän epätavallisen vierailun. Amarbayasgalant ei nimittäin ole mikään turistien pyhiinvaelluspaikka.
Olemme tavanneet muutama päivä aikaisemmin Mongolian pääkaupungissa Ulaanbaatarissa, missä Altan toimii Mongolian ammattiliittojen koulutuskeskuksen tiedottajana.
- Työpäivääni kuuluu tiedottamista ja suunnittelua. Koulutuskeskus järjestää ammattiliittojen luottamusmiehille kursseja ympäri Mongoliaa. Koulutuksessa käsitellään työlainsäädännön perusasioita, työpaikkojen oloja ja ammattiliiton organisaatiota. Naiset varsinkin ovat viime vuosina astuneet esiin Mongolian ammattiyhdistysliikkeessä, Altan kertoo.
Meillä on siten monia yhteisiä piirteitä työssämme.
- Tule viikonloppuna mukaan Amarbayasgalantiin, jos haluat tietää miten mongolit elävät maaseudulla. Samalla näet kuuluisan buddhalaisluostarimme, Altan sanoo.
Kotikylässään Ambarbayasgalantissa Altan tuntee kaikki vastaantulijat.
- Tuo on veljeni ja tuo on sisareni, hän sanoo. Täällä kaikki ovat sisaria ja veljiä verisiteistä riippumatta.
Yksikerroksisten talojen ulkoseinät ovat puusta. Jotkin talot on rapattu. Väritys on harmaata, ruskeaa ja keltaista. Vakinaisia asukkaita on viitisenkymmentä ja karjanhoito on heidän elinkeinonsa. Kylässä on sähkö, mutta ei vesijohtoa.
Luostarin varjossa
Amarbayasgalantin kylä elää ja hengittää mahtavan luostarirakennuksen varjossa. Eikä pelkästään konkreettisesti vaan myös henkisesti. Luostarin ylimpänä lamana toimii kylänvanhin Jamyandagva. Lamaksi kutsutaan miestä, joka on omistanut elämänsä buddhalaisuudelle. Mongolian 2,6 miljoonasta asukkaasta 96 prosenttia on buddhalaisia. Samaa lamabuddhalaisuuden muotoa, jonka pää on dalai-lama, tunnustetaan Tiibetissä.
Altan on pyytänyt tummanpunaiseen lamapukuun sonnustautunutta pikkupoikaa näyttämään meille luostaria.
Poika on ehkä kymmenvuotias ja hänen päänsä on ajeltu melkein paljaaksi. Vakavin ilmein hän kantaa kädessään suurta avainnippua.
Amarbayasgalantin luostari huolehtii orvoista lapsista, jotka muutoin olisivat ajautuneet Ulaanbaatarin kaduille kaikkine sosiaalisine seuraamuksineen, Altan kertoo, samalla kun poika avaa loisteliaan rakennuksen ovia yhden toisensa perään.
Taideaarteista ei ole puutetta. Eräässä rakennuksessa on sadoittain pieniä kullattuja buddhapatsaita. Toisen rakennuksen sisäseinät ovat täynnään luostarissa vaikuttaneiden huomattavien lamojen kuvia.
Amarbayasgalantin luostaria alettiin rakentaa 1726, ja kesti 160 vuotta ennen kuin se oli valmis.
- Tässä istuu dalai-lama itse, mongolien ja tiibetiläisten korkein hengellinen johtaja, Altan sanoo ja näyttää kullattua valtaistuinta. Tavallisesti valtaistuin on varattu kylänvanhimmalle Jamyandagvalle, kun lamat kokoontuvat rituaalinmukaisiin kokouksiinsa.
Yhdellä pihoista on jurtta, tyypillinen mongolilainen siirrettävä valkoinen teltta. Lämpöisen jurtan sisällä istuu nuorehko lama, joka messuavalla nuotilla lukee ääneen vanhoja kirjoituksia.
- Hän on hyvin pätevä ja ahkera lama, Altan kuiskaa.
Neljä vartijaa
Sisäänkäynnin viereisessä rakennuksessa on neljä valtavankokoista patsasta, jotka esittävät luostarin neljää vartijaa: sortajaa, rikasta, oppinutta ja taiteentuntijaa. Yhdellä vartijoista on kädessään hiiri, toinen polkee käärmettä.
Jättiläispatsaat symboloivat henkisiä voimia ja ominaisuuksia.
- Olemme hyvin kiitollisia siitä, että luostari on restauroitu. Maamme korkein hengellinen johtaja Rinbuche Guridiva on uhrannut suuria summia pelastaakseen rakennukset tuholta, Altan kertoo.
Aina ei ole ollut niin. Kommunistit tulivat valtaan jo 1920-luvun alussa. Silloin Mongolian tulevaisuus liitettiin vuosikymmeniksi Neuvostoliiton surulliseen kohtaloon. Vuotta 1937 sanotaan Mongolian historian synkäksi vuodeksi. Stalinin terrori oli silloin julmimmillaan niin Neuvostoliitossa kuin Mongoliassakin. Pääkaupungista Ulaanbaatarista tulleet sotilaat tuhosivat minkä kerkesivät maan buddhalaisluostareita. Myös Amarbayasgalant sai kokea kovia.
Olot kuitenkin paranivat vähitellen ja uskonnonvapautta laajennettiin. Silti vasta valtiojärjestelmän vaihdoksen ja kommunismin häviön jälkeen 1989 - 1990 vapaudesta ja demokratiasta tuli totta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikki Mongolian presidentit ja pääministerit ovat käyneet melkein pakollisella vierailulla Amarbayasgalantissa. Se jos mikä kertoo poliitikkojemme kunnioituksesta luostareiden toimintaa kohtaan, Altan toteaa.
Henrik Helenius
Käännös Jertta Ratia | | marraskuu 15. 2005 |
|
|
Seura
