|
|
Mongoliatietoa 2001
Artikkeli jäsenlehdestä 2/2001.
Tänä vuonna (2001) on tullut kuluneeksi 40 vuotta Mongolian hyväksymisestä YK:n jäseneksi. Tämän numeron aineisto on siten suurelta osin koottu YK:n eri järjestöjen laatimasta aineistosta.
Syyskuussa pidettiin Ulaanbaatarissa konferenssi, jossa arvioitiin YK:n ja Mongolian yhteistyön tuloksia. Pääministeri N. Enkhbayar johti Mongolian konferenssiedustajia. YK:n pääsihteerin Kofi Annanin viestin toi Vladimir Petrovski YK:n Geneven toimistosta. Todettiin, että pieni ja köyhäkin maa voi toimia hedelmällisesti YK:ssa. Mongolia on ollut arvostettu jäsen ja toiminut aktiivisti asioissa, jotka ovat vaihdelleet taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä lukutaidottomuuden poistamiseen ja aseistariisuntaan.
Mongolian ulkoministeri L. Erdenechuluun painotti sitä, että YK:n jäsenyys on Mongolian suurimpia saavutuksia 1900-luvulla. YK:iin hyväksyminen vahvisti Mongolian itsenäisyyttä ja laajensi mahdollisuuksia kansainvälisiin suhteisiin. Mongolia on nykyään jäsen 33 kansainvälisessä hallitustason organisaatiossa ja 20 paikallisessa tai muussa järjestössä. Mongolia on allekirjoittanut yli 140 kansainvälistä sopimusta.
YK:lla on ollut merkittävä osa Mongolian kehityksessä. Monet YK:n järjestöt ja ohjelmat ovat vaikuttaneet Mongoliassa vuodesta 1960 - kuten WHO, UNICEF ja YK:n kehitysohjelma. YK:n väestöohjelman piiriin Mongolia tuli 1978. Vuosien mittaan YK on osoittanut Mongolialle apua yli 140 miljoonaa US dollaria eli kaksikymmenkertaisesti sen mitä Mongolia on maksanut jäsenmaksuina.
Konferenssissa käsiteltiin erityisesti tavoitteita, joita Uuden vuosituhannen julistus on asettanut Mongolialle. Köyhyyden poistaminen sekä Ihmisoikeudet ja hyvä hallinto ovat kaksi johtavaa toimintaperiaatetta. N. Ayush Mongolian sosiaali- ja työministeriön suunnitteluosastosta esitti, että vuoteen 2004 mennessä köyhien perheiden osuuden pitäisi vähetä puoleen vuoden 1999 määrästä.
Hallituksen on määrä laatia Ihmisoikeuksien toimintasuunnitelma ja perustaa itsenäinen Ihmisoikeuskomissio. Tasa-arvo, sosiaalikysymykset, ympäristöpolitiikka, kestävä kehitys ja terve hallintotapa talouden ylimenokaudella ovat tässä haasteellisia osa-alueita.
Konferenssin aikana laadittu muistio sisältää yksityiskohtaisia suosituksia mm. hallituksen läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisäämisestä sekä oikeuspalveluiden paremmasta saatavuudesta.
Myös suositeltiin itsenäisten ja vastuullisten joukkoviestinten tukemista ja kehittyneen teknologian käyttämistä perusopetuksessa.
NUMEROTIETOA MONGOLIASTA
(tiedot vuodelta 2000, ellei toisin mainita)
- Eliniän odote: 62,5 vuotta (1999)
- Imeväiskuolleisuus: 3,28 %
- Alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus: 5,64 %
- Lapsivuoteeseen menehtyneitä: 81
- Mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen (1995): 89,9 % (maaseudulla)
46,1 % (kaupungissa)
- Lukutaitoisia aikuisia: 62,3 % (1999)
- Peruskoulun piirissä: 84 %
- Lääkäreitä: 27 per 10 000
- Sairaansijoja: 7,5 per 100
- TV-vastaanottimia: 7 per 100
- Eläkeläisiä: 287 200
(Lähde, Mongolian Valtion Tilastotoimisto ja Human Development Report Mongolia 1997)
- Valuutta: 1 US dollari = 1099 tugrikia (25.9.01)
- Kansantulo henkeä kohti: 436 971,6 tgr
- Inflaatio: 8,1 %
- Valtion budjetin menot: 412,9 miljardia tg
- Valtion budjetin tulot: 350,2 miljardia tg
- Ulkomailta saatu apu (1991 - 1997): 478 milj. US doll.
- Virallinen ulkomaanvelka: 522 miljardia tg (lokakuu 1997)
- Teollisuustuotannon arvo: 582,3 miljardia tg
- Vienti: 466,1 milj. US doll.
- Tuonti: 614,5 milj. US doll.
- Työssä käyviä: 809 000
- Työttömiä: 38 570
(Lähde: Mongolian Valtion Tilastotoimisto)
MONGOLIAN POLIITTISIA SUUNTAVIIVOJA
Edelliset parlamenttivaalit pidettiin Mongoliassa heinäkuussa 2000. Valta siirtyi Demokraattiselta koalitiolta Mongolian Kansan Vallankumouspuolueelle, joka sai 72 paikkaa 76:sta. Näin suuri enemmistö johtui kuitenkin Mongolian vaalijärjestelmästä, sillä vain 50,2 % äänesti Vallankumouspuoluetta. Kahdeksan naista tuli valituksi parlamenttiin, seitsemän hallitsevasta puolueesta. Vallanvaihdos merkitsi muutoksia hallitusrakenteessa. Ministerien määrä kasvoi kahdella, yhteentoista (+ pääministeri). Hallituksen nykyinen kokoonpano on seuraava: pääministeri - H. Enkhbayar, ulkoministeri - L. Erdenechuluun, puolustusministeri - J. Gurragchaa, raha- ja talousministeri - Ch. Ulaan, oikeus- ja sisäministeri - Ts. Nyamdorj, tiede-, opetus- ja kulttuuriministeri - A. Tsanjid, sosiaali- ja työministeri - Sh. Batbayar, elintarvike- ja maatalousministeri - D. Nasanjargal, ympäristöministeri - U. Barsbold, kauppa- ja teollisuusministeri - Ch. Ganzorig, terveysministeri - P. Nyamdawa ja
infrastruktuuriministeri - B. Jigjid. Henkilökuntavaihdokset, rakenteiden muutokset ja viivytykset ministerinimityksissä ovat hidastaneet hallitusohjelman toteuttamista. Uudessa toimintaohjelmassa sosiaalipolitiikka on polttopisteessä. Tarkoitus on tasapainottaa kaupunkialueiden, erityisesti Ulaanbaatarin ja maaseudun välistä kuilua. Ulaanbaatoriin on keskittynyt 32 % väestöstä, mutta 82 % resursseista.
YK:n ihmisoikeuslähettiläs Mary Robinson kävi elokuussa kahden päivän vierailulla Mongoliassa Ihmisoikeuksien lujittamishankkeen puitteissa. Vierailu auttoi nostamaan ihmisoikeusasioiden profiilia Mongoliassa. Hallitus onkin monin tavoin edistänyt ihmisoikeuksia vuoden 2 000 aikana. Joulukuussa 2000 suuri huraali hyväksyi lain itsenäisen Kansallisen ihmisoikeuskomission perustamisesta. Sen lisäksi on ratifioitu Sopimus lapsityövoiman pahimpien muotojen poistamisesta
sekä Kidutuksen vastainen sopimus.
Vuonna 2000 kokonaistuotanto (englanniksi GDP: onko oikein????) kasvoi 1,3 %, luku on laskeva (1995 kasvu oli 6,3 %). Vuoden 1990 tasolle ei ole vielä päästy. Luonnonkatastrofi zud (ankara talvi ja edellisen kesän kuivuus) on yksi laskusuunnan suurimpia syitä. Eläinperäistä raaka-ainetta käyttävä teollisuustuotanto on laskussa, mutta pientä nousua on kuitenkin tapahtunut kaivossektorilla ja energiantuotannossa.
Tiukka rahapolitiikka heijastuu suhteellisen matalassa 8,1:n inflaatiorosentissa (v. 1995 inflaatio oli 53,1 %). Hinnankorotukset ovat koskeneet varsinkin lämmitystä, vettä, polttoainetta ja sähköä. Vienti on kasvanut edellisvuodesta 20,7 % ja tuonti 12 %. Mongolian talous nojaa edelleen vahvasti kupariin, kashmiriin ja kultaan.
Pankkijärjestelmän kehittymättömyys on edelleen suuri ongelma varsinkin maaseudulla.
Hallitus tukee edelleen valtion yritysten yksityistämistä etenkin energiasektorilla.
Terveydenhuollon ja koulutuksen menot ovat menettäneet osuuttaan valtion budjetissa, mutta kokonaisuudessaan sosiaalialan menot pysyvät lähellä 20 % kaikista menoista.
Opetusalalla on suuria vaikeuksia. Maaseudulla lapset jäävät herkästi pois koulusta ja monet auttavat vanhempiaan selviytymään zudin aiheuttamista tuhoista. Opetuksen laatuun kiinnitetään myös enemmän huomiota. Yliopisto-opiskelijoista suuri osa opiskelee "vääriä" aineita, kieliä, kansainvälisiä asioita ja juridiikkaa, kun 80 % työpaikoista on talouden, tekniikan ja teknologian aloilla.
Terveydenhuolto on vaikeuksissa. Maaseudulla hoidon taso on heikkoa. Köyhien muuttoliike asutuskeskuksiin rasittaa terveydenhoitojärjestelmää. Monet sairaalat ovat suurissa veloissa.
Hallitus pyrkii vahvistamana taloutta ja poistamaan köyhyyttä. Kuivuus ja ankara talvi ovat huolenaiheita edelleen. Karjan määrän kasvu vuoden 1990 jälkeen on johtanut ylilaiduntamiseen.
Varsinkin paimentolaisperheiden ravintotilanne on heikentynyt, koska karja on ainoa tulonlähde.
Lapset ovat jääneet ilman maitoa, lääkkeiden hankkiminen ja koulumatkat ovat vaikeutuneet kulkuvälineiden puutteessa. Monet paimenet ovat ajautuneet epätoivoon. Parempi valmistautuminen hätätilanteisiin onkin nyt tärkeä tavoite. Perättäiset katastrofit ovat heikentäneet opetusta, terveys- ja sosiaalipalveluita ja johtanut paikallishallinnon pahoihin rahavaikeuksiin. Avustuksia tarvitaan siten edelleeen kaikilla sektoreilla.
| | marraskuu 16. 2005 |
|
|
Seura
